Intrumin nimissä huijausviestejä ja huijaussivustoja

Intrumin nimissä on lähetetty huijaustekstiviestejä, joissa kehotetaan kirjautumaan muun muassa suomitunnistus.com,  intrumlasku.com ja suomiturvallisuus.com -sivustoille. Kyseiset sivustot ovat huijausverkkosivuja, jolle ei tule kirjautua. Jos epäilet Intrumin nimissä saamaasi tekstiviestiä, sähköpostia tai puhelua huijaukseksi, ota yhteyttä Intrumin asiakaspalveluun. Jos olet antanut huijausviestin yhteydessä henkilötietojasi väärälle taholle tai kirjautunut huijaussivustolle, ilmoita asiasta poliisille.

 

Tutkimus: Elinkustannusten nousu pitää yhä suomalaisten kuluttajien talouden kireällä

Tuoreen tutkimuksen mukaan osa kuluttajista kokee, että heidän taloutensa on kohenemassa. Monet ovat kuitenkin edelleen erittäin huolissaan toimeentulostaan ja etsivät lisätuloja selviytyäkseen menoistaan. Erityisesti naiset ja keski-ikäiset ovat yhä ahtaalla. Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen pulssikyselyn raportti kertoo, että kuluttajat karsivat menojaan ja muuttavat ostokäyttäytymistään.

Kuluttajien taloudellista tilannetta ja maksukykyä selvittävässä tutkimuksessa 73 prosenttia kuluttajista arvioi saavansa kaikki laskunsa maksettua kuukausittain. Vastaajista 13 prosenttia oli huolissaan kyvystään selviytyä laskujen maksusta. Talouskriisin myönteisenä vaikutuksena yhä useammassa kotitaloudessa on havahduttu seuraamaan omaa taloutta aiempaa tarkemmin. Kuluttajista 68 prosenttia arvioi pystyvänsä seuraamaan kuukausittaisia menojaan.

Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatukimuksen pulssikyselyn mukaan suomalaisilla kotitalouksilla kuluu enemmän rahaa pakollisiin menoihin kuin eurooppalaisilla keskimäärin ja Suomessa naisilla pakollisia menoja on enemmän kuin miehillä.
Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatukimuksen pulssikyselyn mukaan suomalaisilla kotitalouksilla kuluu enemmän rahaa pakollisiin menoihin kuin eurooppalaisilla keskimäärin ja Suomessa naisilla pakollisia menoja on enemmän kuin miehillä.

Suomalaisilla kotitalouksilla kuluu enemmän rahaa pakollisiin menoihin kuin eurooppalaisilla keskimäärin – naiset ja X-sukupolvi erityisen ahtaalla

Inflaation hidastuminen on vahvistanut joidenkin kuluttajien tulevaisuudennäkymiä, mutta elinkustannusten pysyessä edelleen korkealla, kuluttajilla on yhä vähemmän ostovoimaa. Pakollisten menojen jälkeen mahdollisuudet säästöjen kerryttämiseen tai harkinnanvaraisiin vapaa-ajan hankintoihin ovat aiempaa niukemmat. Suomalaisten kotitalouksien menoista valtaosa (62 prosenttia) kuluu välttämättömiin maksuihin, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin (56 prosenttia). Suomalaisilla harkinnanvaraisiin menoihin jää keskimäärin 23 prosenttia ja säästöihin tai lainanmaksuun vain 15 prosenttia, kun Euroopassa luvut ovat 25 ja 19 prosenttia. Yleisesti suositeltu jakauma olisi 50, 30 ja 20 prosenttia.

Sukupuolten ja sukupolvien välillä on menojen jakaumassa merkittäviä eroja. Suomalaiset naiset arvioivat, että keskimäärin 64 prosenttia heidän kuukausittaisista tuloistaan menee välttämättömiin menoihin, kun miehillä luku on 59 prosenttia. X-sukupolven vastaajilla, eli tällä hetkellä 45-54-vuotiailla, peräti 70 prosenttia kuluu pakollisiin menoihin. Intrumin tuore analyysi perintädatasta kertoo myös, että vaikea velkaantuminen kasvoi eniten 40-44-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. 

– Elinkustannusten ja korkojen nousun vaikutus korostuu niissä kotitalouksissa, joissa on monta suuta ruokittavana ja asuntolainat maksettavana. X-sukupolven pakollisten menojen korkea osuus ja vaikean velkaantumisen kasvu antaa viitteitä siitä, että keski-ikäisillä on vaikeuksia selviytyä nykyisessä taloustilanteessa. Tilanne on huolestuttava, sillä lapsiperheiden kuormitus vaikuttaa myös pidemmällä aikavälillä, jos seuraava sukupolvi kasvaa talousvaikeuksien keskellä, Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala sanoo.

Kuluttajat paikkaavat korkeita kuluja lisätuloilla, leikkaamalla menoja ja muuttamalla ostokäyttäytymistään

Edelleen korkealla pysyttelevät elinkustannukset ajavat kuluttajia etsimään keinoja menojen tasapainottamiseksi. Puolet suomalaisista kuluttajista (50 prosenttia) harkitsee ottavansa sivutöitä tai etsivänsä lisätuloja. Monet kokevat kuitenkin, etteivät pysty tekemään muutoksia, jotka mahdollistaisivat paremman taloudellisen aseman. Esimerkiksi vain alle kolmannes vastaajista kokee, että voisi siirtyä paremmin palkattuun työhön. Nämä seikat yhdessä muiden taloushuolien kanssa lisäävät myös riskiä mielenterveysongelmille.

Kuusi kymmenestä vastaajasta kertoo aikovansa vähentää harkinnanvaraista kulutusta ja 62 prosenttia aikoo tehdä ostoksiaan aiempaa enemmän halpakaupoissa. Yli puolet suomalaisista kuluttajista (59 prosenttia) vähentää myös digitilauksiaan, kuten maksullisia sovelluksia ja suoratoistopalveluja. Vastaajista 80 prosenttia arvioi myös jättävänsä näiden palvelujen laskut maksamatta, jos rahat eivät riittäisi kaikkien laskujen maksuun. Yhtä moni arvioi jättävänsä tarvittaessa maksamatta kuntosalijäsenyyden, mikä kertoo taloustilanteen vaikuttavan myös fyysisestä terveydestä huolehtimiseen[JH2] . Lähes seitsemän kymmenestä (67 prosenttia) jättäisi maksamatta aiemmin tekemänsä hankinnan osamaksuerän, mikä voi olla ongelmallista luotonantajille.

– On hyvä, että omaa taloustilannetta halutaan hallita ja arvioidaan, mihin rahaa käytetään päivittäin. Kulutustottumusten ja ostokäyttäytymisen muutokset ovat hyvä tapa vaikuttaa omaan talouteen.  Huolestuttavaa on, että elinkustannusten nousun jälkeen pakollisten menojen osuus on jo monen kuluttajan menoista huomattava osa ja pelivaraa muutosten tekemiselle on yhä vähemmän mitä pidempään talouskriisi jatkuu, Iskala sanoo.

Intrumin tutkimuksen mukaan suuri osa kuluttajista aikoo keskittää ostoksiaan halpamyymälöihin ja karsia harkinnanvaraisia menoja.
Intrumin tutkimuksen mukaan suuri osa kuluttajista aikoo keskittää ostoksiaan halpamyymälöihin ja karsia harkinnanvaraisia menoja.

Tietoja Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen pulssikyselystä 2024

Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutaparaportti (European Consumer Payment Report) on tutkimus, jolla kerätään tietoa eurooppalaisten kuluttajien ja kotitalouksien arjesta, kuluttamisesta sekä kyvystä hallita talouttaan kuukausitasolla. Raportti perustuu kolmannen osapuolen, Longituden, toteuttamaan kyselyyn 20 Euroopan maassa. Vuoden 2024 pulssikyselyn raportissa luodaan nopea tilannekuva kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyyn osallistui yhteensä 20 000 kuluttajaa. Tutkimuksen kenttätyö 2.–25. tammikuuta 2024. Tutkimuksen kohderyhmäksi määriteltiin yli 18-vuotiaat henkilöt, jotka olivat yksin tai osittain vastuussa henkilökohtaisesta tai kotitaloutensa taloudesta. 

Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen pulssikyselyn raportti on julkaistu 21. maaliskuuta 2024.