Intrumin nimissä huijaussoittoja ja -sähköpostiviestejä 

Jos epäilet yhteydenottoa huijaukseksi, ota yhteyttä Intrumin asiakaspalveluun. Jos kyseessä ei ollut aito yhteydenotto Intrumilta ja olet antanut yhteydenottajalle henkilötietojasi, ilmoita asiasta poliisille.

Koronapandemian vaikutukset ikääntyneen talouteen keskimääräistä vähäisemmät

Koronapandemian vaikutukset suomalaisiin ovat olleet epätasaiset. Yhteiskunnan kovimman taloudellisen paineen alla ovat olleet nuoret aikuiset ja lapsiperheiden vanhemmat. Skaalan toisessa päässä on joukko, joihin talouden myllerryksen vaikutus on ollut vähäinen - ikääntyvät suomalaiset. Yli 65-vuotiaiden suomalaisten taloudellinen tilanne onkin säilynyt koronapandemian aikana pääosin ennallaan.

Suomen talous on yksi Euroopan maista, joihin koronapandemiakriisi on vaikuttanut vähiten. Keskimäärin Euroopassa noin kolmannes sanoo tulojensa pienentyneen koronan vuoksi ja neljännes uskoo, että ne voivat pienentyä lähitulevaisuudessa. Suomessa sen sijaan lähes puolet kuluttajista (47 %) kertoo tulojensa pysyneen samana ja uskoo niiden sellaisenaan pysyvän tai nousevan.

Yhteiskunnan kovimman taloudellisen paineen alla ovat olleet nuoret aikuiset ja lapsiperheiden vanhemmat. Skaalan toisessa päässä on joukko, joihin talouden myllerryksen vaikutus on ollut vähäinen - ikääntyvät suomalaiset. Yli 65-vuotiaista suomalaisista vain joka kymmenes on ollut koronapandemian vuoksi enemmän huolissaan taloudestaan kuin koskaan ennen.

Eläkeläisköyhyys on Suomessa vähentynyt ja suurimmalla osalla eläkeläisistä on kohtuullinen tulotaso. Yli 65-vuotiaiden suomalaisten taloudellinen tilanne on säilynyt myös koronapandemian aikana pääosin ennallaan, eikä pandemia ole vaikuttanut heidän säästämiseensä (ennallaan 75 % vastaajista) tai rahankäyttöön ja lainaamiseen (ennallaan 55 % vastaajista). Varovaisuus rahankäyttöön kuitenkin lisääntyi ja suurin osa aikoo lykätä isompia hankintoja (58 %) sekä olla normaalia varovaisempi velanoton suhteen (70 %) kunnes kriisi on ohi.

Intrumin myyntijohtaja Juha Iskalan mukaan yli 65 -vuotiaista suurin osa on eläkeläisiä. Tämä suojeli heitä pandemian vaikutuksilta ja säilytti tulotason suurelta osin samana. Eläkkeelle siirtyessään suurin osa suomalaisista myös sopeuttaa kulutustaan ja karsii ylimääräiset menot. Suunta on kuitenkin muuttumassa:

- Mitä iäkkäämmistä ikäluokista puhutaan, sitä vähemmän on kokemusta esimerkiksi luottokorteista ja siihen liittyvästä velkaantumisesta. Toisaalta suunta on selvästi muuttunut. Nuoremman sukupolven eläkeläiset ovat tottuneet käyttämään luottokortteja ja kulutusluottoja, joten kulutustottumukset ovat samankaltaiset kuin työssäkäyvillä. Perinnässä onkin nykyisin jo huomattavasti enemmän ikääntyviä kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.

Kestävä kuluttaminen nostaa päätään yli 65-vuotiaiden Suomessa

Ympäristöjalanjälki ja kestävä kulutus ovat aiheita, jotka puhuttelevat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Koronapandemiakriisi on saattanut kiihdyttää kuluttajien kiinnostusta vihreisiin arvoihin. Yllättäen näemme erityisesti kasvavan joukon iäkkäämpiä vähentävän kulutustaan lisääntyneen vastuullisuusajattelun myötä. Yli 65 -vuotiaista suomalaisista yli puolet (53 %) sanoo kiinnostuksen kestävään kehitykseen motivoineen rajoittamaan rahankäyttöä ja lähes puolet (46 %) sanoo sosiaalisen median kasvattaneen kiinnostusta ostaa eettisesti kestäviä tuotteita.

Lähde:
Intrum - European Consumer Payment Report 2020. Raportti vertailee vuosittain eurooppalaisten kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin tilaa.

Sunnuntaina, 3.10.2021 vietetään Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää, jota on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko.