Kuluttajien ja yritysten maksukyvyn elpyminen jatkui

Intrumin tuore Insight-katsaus kertoo kuluttajien ja yritysten maksukyvyn kohentuneen. Perintäonnistumat paranivat vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen jälkeen yritysperinnässä selvästi ja kuluttajaperinnässä maltillisemmin. Tätä ennen sekä yritys- että kuluttajaperinnän onnistumat ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2022, johon mittausjakso ulottuu. 

– Perintäonnistumien vuosia jatkunut lasku tasoittui kuluttajaperinnässä vuoden 2024 toisella puoliskolla ja kääntyi kasvusuuntaiseksi vuoden 2025 toisella kolmanneksella. Yritysperinnässä vaihtelua on ollut enemmän, mutta siinäkin nähdään samansuuntainen trendi. Muutos kertoo suomalaisten yritysten maksukyvyn piristymisestä ja kuluttajien ostovoiman vahvistumisesta, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo.

Intrumin laskunvälityksen tietojen mukaan maksumuistutusten määrät kasvoivat vuoden 2025 toisella puoliskolla hieman, mutta erääntyneet laskut maksettiin aiempaa useammin maksumuistutuksella, eikä perintään siirtynyt enää yhtä paljon laskuja muistutuksen jälkeen kuin alkuvuonna.

Intrumin laskunvälityksen tiedot kertovat, että maksumuistutusten määrät kasvoivat vuoden 2025 toisella puoliskolla, mutta erääntyneet laskut maksettiin aiempaa useammin maksumuistutuksella, eikä perintään siirtynyt enää yhtä paljon laskuja muistutuksen jälkeen kuin alkuvuonna.

Kuluttajien tilanne kohenemassa – silti aiempaa pienempiä laskuja jää maksamatta ja siirtyy perintään

Vuoden viimeisellä neljänneksellä perintätapauksien määrät kääntyivät lievään laskuun ja perinnän onnistumien positiivinen kehitys jatkui. Kuluttajien tilanteen kohenemiseen viittaa myös Intrumin marraskuussa 2025 julkaisema kuluttajien maksutaparaportti, joka paljastaa kuluttajien olevan valmiita käyttämään aiempaa enemmän rahaa lomiin ja vapa-ajan viettoon. Heikossa asemassa olevien kuluttajien tilanne on kuitenkin yhä tukala ja siihen viittaa myös perintätapausten keskimääräisten summien pieneneminen. 

– Perintään siirtyvien laskujen keskimääräinen summa pieneni koko viime vuoden ajan, mikä tarkoittaa, että yhä pienemmät laskut jäävät maksamatta. Tämä saattaa kertoa siitä, että maksuvaikeuksissa olevilla ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään. Heillä tulot eivät riitä kaikkiin menoihin, joten yhä pienempiäkin laskuja jätetään maksamatta ja ne päätyvät perintään. Tämä voi olla merkki taloudellisesti heikossa asemassa olevien ahdingon syvenemisestä, vaikka kuluttajien yleinen tilanne näyttää hieman parantuneen, Lehessaari sanoo.

Eriarvoisuuden syveneminen nousi esiin myös Intrumin vuonna 2025 toteuttamassa kuluttajien kyselututkimuksessa, jossa aiempaa suurempi osa laskunsa myöhässä maksaneista kertoi syyksi rahan puutteen. 

Perintätapauksien keskimääräiset summat laskivat edelleen ensimmäisellä neljänneksellä nähdyn kasvun jälkeen. Perintään siirtyvät summat olivat lähes samalla tasolla kuin vuosina 2021 ja 2022 alimmillaan. Perintäonnistumat nähdään kolmen kuukauden viiveellä, joten vuoden viimeisen neljänneksen katsaus kertoo edeltävän vuosineljänneksen onnistumista. 

Perintäonnistumalla mitattuna kuluttajien maksukyky tasaantui vuosien laskusuuntaisen kehityksen jälkeen vuoden 2024 lopulla ja kääntyi kasvuvuuntaan vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Perintäonnistumat nähdään kolmen kuukauden viiveellä, joten vuoden viimeisen neljänneksen katsaus kertoo edeltävän vuosineljänneksen onnistumista.

Yritysten maksukyvyssä selvää kohenemista – maksuviiveellisiä yrityksiä aiempaa vähemmän

Yritysperinnässä toimeksiantojen määrät nousivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta perintätapauksien keskimääräiset summat laskivat. Muutokset ovat kuitenkin maltillisia, ja perintäonnistumien perusteella yritysten maksukyky vahvistui selkeästi alkuvuoden heikkojen lukemien jälkeen. Intrumin maksuviivetutkimuksesta ilmenee, että maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 4,71 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja on nyt alhaisimmalla tasolla useaan vuoteen. 

Intrumin maksuviivetutkimus kertoo, että maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 4,71 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja on nyt alhaisimmalla tasolla useaan vuoteen.

– Yritysten maksukyky kohentui selvästi perintäonnistumalla mitattuna vuoden 2025 vaikean alun jälkeen. Pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna emme vielä ole samalla tasolla kuin vuonna 2022, mutta kehitys näyttää kääntyneen positiiviseksi. Konkurssien määrät jatkoivat kasvuaan vuoden lopussa, kuten ennakoimme aiemmissa katsauksissamme, mutta kasvu on lievästi tasoittunut. Samaan aikaan maksuviiveellisten yritysten määrät vähenevät, mikä voi viitata pahimman epävarmuuden väistymiseen yrityssektorilla, Lehessaari toteaa.

Yritysten maksuviivetilastoissa voidaan havaita samankaltaista polarisoitumista kuin kuluttajien taloustilanteessa. 

– On hyvä huomioida, että kun heikoimmin menestyvät yritykset menevät konkurssiin tai lakkauttavat toimintansa, ne eivät luonnollisesti enää näy maksuviiveellisinä tilastoissa, Lehessaari tarkentaa. 

Yritysten maksukyky kohentui selvästi perintäonnistumalla mitattuna vuoden 2025 vaikean alun jälkeen. Pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna maksukyky ei vielä ole samalla tasolla kuin vuonna 2022, mutta kehitys näyttää kääntyneen positiiviseksi.

Talousympäristö: Epävarmuus jatkuu, mutta positiivisia signaaleja on näkyvissä

Geopoliittinen tilanne ja maailmantalouden kehitys ovat yhä tiiviimmin kytkeytyneet toisiinsa, ja Yhdysvaltojen arvaamaton politiikka lisää epävarmuutta erityisesti vientiyritysten toimintaympäristössä. Vaikka markkinoiden turbulenssi ei ole uutta, vaikeasti ennakoitavat käänteet vaikeuttavat yritysten sopeutumista sekä investointeja ja hidastavat talouskehitystä.

Euroalueella ja Suomessa on tästä huolimatta nähtävissä myönteisiä merkkejä. Inflaation maltillistuminen ja korkojen tasaantuminen tukevat kuluttajien ja yritysten maksukykyä. Euroalueen inflaatio on vakautunut Euroopan keskuspankin tavoitetason tuntumaan. Suomessa inflaatio on pysynyt muuta euroaluetta matalampana. Näkymät tälle vuodelle ovat sekä inflaation että korkojen suhteen vakaat. Ohjauskorkojen odotetaan säilyvän ennallaan pitkälle vuoteen 2026. 

Kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa korkean työttömyyden ja yleisen epävarmuuden vuoksi, mikä näkyy varovaisena kulutuksena ja korkeana säästämisasteena. Yrityspuolella kehitys on hajanaista: teollisuuden luottamus on vahvistunut, kun taas rakennusalan näkymät pysyvät heikkoina. Suomessa odotetaan vuodelle 2026 talouskasvun piristymistä, mutta sen toteutuminen riippuu investointien käynnistymisestä, yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä globaalin ja poliittisen epävarmuuden kehityksestä. Jos merkittäviä yllätyksiä tai odottamattomia käänteitä ei synny ja toimintaympäristö säilyy vakaana sekä ennustettavana, Suomen talous voi myös yllättää positiivisesti. Pienenä ja avoimena taloutena Suomi on historiallisesti reagoinut voimakkaasti talouden käännekohtiin, mikä tarjoaa mahdollisuuksia nopeampaan elpymiseen suotuisissa olosuhteissa.

Tietoa Intrum Insight -katsauksesta

Intrum Insight on luotonhallintayhtiö Intrum Oy:n neljännesvuosittain julkaisema katsaus Suomen taloustilanteesta täydennettynä luotonhallinnan ja maksamisen tilastoilla Intrumin laskunvälityksen ja perinnän datasta.