Intrumin nimissä huijausviestejä ja huijaussivustoja

Intrumin nimissä on lähetetty huijaustekstiviestejä, joissa kehotetaan kirjautumaan muun muassa suomitunnistus.com  ja intrumlasku.com -sivustoille. Kyseiset sivustot ovat huijausverkkosivuja, jolle ei tule kirjautua. Jos epäilet Intrumin nimissä saamaasi tekstiviestiä, sähköpostia tai puhelua huijaukseksi, ota yhteyttä Intrumin asiakaspalveluun. Jos olet antanut huijausviestin yhteydessä henkilötietojasi väärälle taholle tai kirjautunut huijaussivustolle, ilmoita asiasta poliisille.


Asiakaspalvelussamme on ruuhkaa - suosittelemme asioimaan verkkopalvelussamme

Asiakaspalvelumme on tilapäisesti ruuhkautunut tavallista useampien yhteydenottojen vuoksi. Oma Intrum -verkkopalvelumme on sujuva tapa hoitaa asioita kanssamme. Siirry tästä Oma Intrumiin

 

Konkurssilakiin uusi väliaikainen muutos 1.2. alkaen - velalliselle lisäaikaa maksuasioiden järjestelyyn

Viime keväänä koronavirustilanteen seurauksena voimaan tuli väliaikainen konkurssilaki, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Muutoksen tarkoituksena oli auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruskriisin yli. Tämä väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa ja seuraava lakimuutos on jo odottamassa.

Helmikuussa konkurssilaki muuttuu väliaikaisesti jälleen

Helmikuun alusta voimaan tulevassa lakimuutoksessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee jälleen käyttöön, mutta sen määräaikaa pidennetään 30 päivään. Toisin sanoen: konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Tämä uusin lakimuutos on voimassa syyskuun 2021 loppuun asti.

Velkojien ylivoimaisesti eniten käyttämä peruste velallisyrityksen hakemiseksi konkurssiin on juuri konkurssiuhkainen maksukehotus. Sen määräajan pidentäminen ei käytännössä tule muuttamaan velallisyrityksen tilannetta, mutta antaa ehkä osalle vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille lisäaikaa maksuasioidensa järjestelemiseksi.

Hallituksen tavoitteena uudelle väliaikaislaille ei enää olekaan estää konkursseja vaan edistää terveiden yritysten selviytymistä koronaviruspandemiasta sekä loiventaa konkurssihakemusten määrän kasvua tammikuun lopun jälkeen.

Konkurssit kertovat ylivelkaantuneesta ja epäterveestä liiketoiminnasta

Konkurssin edellytys on maksukyvyttömyys. Tällöin velallisyritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan ja yritystoiminta epätervettä. Konkurssia voi hakea velkojan lisäksi myös velallisyritys itse. Näin kuitenkin harvemmin on ja suurin osa normaalitilanteen konkurssihakemuksista tuleekin vireille julkisvelkojien hakemuksesta.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 Verohallinto toimi hakijana 42,1 prosentissa, vakuutuslaitokset (pääosin työeläkeyhtiöt) 17 prosentissa, muut velkojat (yksityisoikeudelliset velkojat) 9,7 prosentissa ja velallinen itse 31,2 prosentissa hakemuksista. Yle-uutisten 16.1.2021 julkaiseman kyselyn mukaan haastatellut eläkevakuutusyhtiöt ja verottaja ovat yhtä mieltä siitä, että konkurssien määrä tulee tänä vuonna lisääntymään, mutta mitään valtaisaa konkurssiaaltoa tuskin tullaan näkemään.