Intrumin nimissä huijausviestejä ja huijaussivustoja

Intrumin nimissä on lähetetty huijaustekstiviestejä, joissa kehotetaan kirjautumaan muun muassa suomitunnistus.com  ja intrumlasku.com -sivustoille. Kyseiset sivustot ovat huijausverkkosivuja, jolle ei tule kirjautua. Jos epäilet Intrumin nimissä saamaasi tekstiviestiä, sähköpostia tai puhelua huijaukseksi, ota yhteyttä Intrumin asiakaspalveluun. Jos olet antanut huijausviestin yhteydessä henkilötietojasi väärälle taholle tai kirjautunut huijaussivustolle, ilmoita asiasta poliisille.


Asiakaspalvelussamme on ruuhkaa - suosittelemme asioimaan verkkopalvelussamme

Asiakaspalvelumme on tilapäisesti ruuhkautunut tavallista useampien yhteydenottojen vuoksi. Oma Intrum -verkkopalvelumme on sujuva tapa hoitaa asioita kanssamme. Siirry tästä Oma Intrumiin

 

Hyvä perintätapa tuo muutoksia perintäkäytäntöihin

Kuluttaja-asiamies päivitti lokakuun lopulla linjauksen hyvästä perintätavasta kuluttajaperinnässä. Linjauksessa on huomioitu viime vuonna muuttunut perintälainsäädäntö ja uusi oikeuskäytäntö sekä täsmennetty muutamia hyvän perintätavan vaatimuksia. Linjauksen edellinen versio oli vuodelta 2014.

Asiakkaidemme kannattaa erityisesti huomioida, että hyvän perintätavan linjaus koskee perintäyhtiöiden ohella myös velkojien itsensä suorittamia perintätoimenpiteitä. Siksi asiakkaidemme onkin tärkeää tutustua linjauksen sisältöön ja arvioida myös omia prosessejaan linjauksen pohjalta.

Velallisen tiedonsaantioikeus laajenee

Velallisen tiedonsaantioikeutta laajennettiin uudessa linjauksessa siitä, mitä lainsäädännössä, aikaisemmissa viranomaislinjauksissa ja Aluehallintoviraston päätöksissä on todettu.

Lainsäädännössä velallisen tiedonsaantioikeuden piiriin on lueteltu:

  • ajantasainen tieto velkojen kokonaismäärästä ja perusteesta
  • erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä
  • selvitys pääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä.

Lisäksi hyvään perintätavan linjauksessa on tiedonsaantioikeuteen lisätty velallisen oikeus saada tiedot velkojensa mahdollisesta vanhentumisesta ja vanhentumisen katkaisemisesta. Linjauksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että velalliselle on pystyttävä kertomaan, milloin ja mihin osoitteeseen velan vanhentumisen katkaisseet ilmoitukset on lähetetty.

Tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluvan velan perusteen osalta uudessa hyvän perintätavan linjauksessa on painotettu, että lasku ei ole saatavan perusteena oleva asiakirja, eikä tiedonantovelvollisuutta voi näin ollen täyttää laskukopiota toimittamalla.

Erityisen huomionarvoista on se, että kuluttaja-asiamies on uudessa linjauksessa laajentanut velallisen tiedonsaantioikeuden kattamaan myös asiat, joista on saatu tuomioistuimen ratkaisu ja saatava on esimeriksi ulosottoperinnässä. Aiemmassa viranomaiskäytännössä tiedonsaantioikeuden on katsottu rajautuneen vapaaehtoisen perinnän tilanteisiin, mutta nyt kuluttaja-asiamies on vastoin tätä aiempaa viranomaiskäytäntöä laajentanut tiedonsaantioikeuden sisältöä myös perinnän myöhempiin vaiheisiin.

Riskinä on, että tämä kuluttaja-asiamiehen tekemä laajennus tulee aiheuttamaan haastavia tilanteita, kun tietoja saatetaan kysyä pitkäänkin jatkuneen oikeudellisen perinnän jälkeen. Tästä syystä kehotamme kaikkia asiakkaitamme huomioimaan, että velkojien vastuu säilyttää saatavaa koskevaa dokumentaatiota helposti saatavilla tulee jatkossa aiempaa tärkeämmäksi.

Perintäkulut aiempaa läpinäkyvämmiksi

Jos velallinen riitauttaa perintäkulut, velkojan on jatkossa kyettävä selkeästi näyttämään, mitä se on suorittanut tai velvollinen suorittamaan perinnästä korvauksena perintätoimistolle. Kuluttaja-asiamies on linjannut, että pelkkä sanallinen selvitys kulujen maksuvelvollisuudesta ei enää riitä, jos velallinen on nimenomaisesti vaatinut näyttöä.

Kuluja koskeva riita toki ratkaistaan lopullisesti tarvittaessa oikeudenkäynnin kautta, mutta uusi linjaus ohjaa siihen, että jo ennen oikeudellisen perinnän alkua velalliselle pitäisi toimittaa kirjallista selvitystä, siitä mihin perintäkulut perustuvat. Selvityksenä voisi toimia esimerkiksi kopio asiakkaan ja Intrumin välisestä hinnastosta tai sen osasta.

Sopimusta ja hinnastoa koskevat dokumentit ovat luottamuksellisia, mutta uusi hyvän perintätavan linjaus ohjaa siihen suuntaan, että jatkossa saatamme joutua asettamaan hinnastoa koskevan osuuden sopimuksistamme julkiseksi. Tämä vaatii meiltä vielä sopimusehtojemme tarkkaa läpikäyntiä ja uutisoimmekin asiasta erikseen tarkastelun jälkeen. 

Maksumuistutuksen välitystapa säilyy ennallaan

Luonnosvaiheessa hyvään perintätavan linjauksessa oli mukana rajoituksia sähköisten jakelukanavien käyttöön myös maksusta muistutettaessa. Luonnokseen oli kirjattu linjaus, jonka mukaan maksumuistutusta ei voisi lähettää hyödyntämällä samaa sähköistä jakelukanavaa, jonka kautta alkuperäinen lasku oli toimitettu velalliselle, vaan sähköisen kanavan käyttäminen olisi edellyttänyt kuluttaja-asiakkaalta nimenomaista suostumusta.

Useat tahot antoivat tähän liittyen kuluttaja-asiamiehelle lausumia luonnosvaiheessa ja lopulliseen linjaukseen tämä kohta olikin ilahduttavasti muuttunut. Jatkossakin voidaan siis käyttää jo vakiintunutta ja lainsäädännön mukaista käytäntöä maksumuistutusten lähettämisessä ja muistutukset voidaan lähettää kuluttaja-asiakkaalle käyttäen samaa välitystapaa, jota on käytetty laskun lähettämisessä. Vaihtoehtoisesti maksumuistutus voidaan lähettää kuluttaja-asiakkaalle sähköisesti, jos asiakas on antanut tähän suostumuksen.

Maksuaikaa määritettäessä on huomioitava jakeluaika

Velalliselle perinnän aikana annettavia maksu- ja reagointiaikoja on tarkennettu sekä viimeaikaisessa viranomaiskäytännössä että tuoreessa hyvän perintätavan linjauksessa.

Uuden perintälain valmistelu- ja eduskuntakäsittelyvaiheessa velalliselle annettavan maksu- ja reagointiajan ympärillä käytiin vilkasta keskustelua ja lopputulemana lakivaliokunta totesi omassa mietinnössään, että asia tulee riittävällä tavalla huomioiduksi perintälakiin säädetyssä pykälässä, jossa määrätään 14 päivän toimenpidevälistä maksullisten perintätoimenpiteiden tekemiselle. Lainsäätäjä ei siis nähnyt tarvetta säännellä tätä tarkemmin.

Nyt kuitenkin viranomaiset ovat kiinnittäneet asiaan tarkempaa huomiota ja painottavat, että velalliselle tulee varata vähintään kymmenen päivän maksu- ja reagointiaika perintäkirjeen vastaanottamisen jälkeen, jolloin tätä reagointiaikaa määritettäessä tulee ottaa huomioon käytetty jakelukanava ja jakeluun kuluva aika.

Me Intrumilla olemme lähtökohtaisesti sitä mieltä, että nykyinen perintälakiin kirjattu sääntely on ollut riittävä ja velallisille on aina jäänyt aikaa ottaa yhteyttä ja sopia maksamisesta tai maksusuunnitelmasta. Tulemme kuitenkin käymään läpi prosessimme ja varmistamaan, että noudatamme ajantasaista viranomaisohjeistusta.

Asiakkaitamme pyydämme huomioimaan, että määräykset maksu- ja reagointiajoista koskevat myös velkojan itsensä tekemiä muistutus- ja perintätoimenpiteitä, eikä ainoastaan perintäyhtiöiden tekemiä toimenpiteitä.

Samaan perusteeseen liittyvien saatavien yhdistämiseen vahvistus

Hyvän perintätavan linjaus vahvistaa jo voimassa ollutta sääntelyä siitä, että samaan perusteeseen perustuvat saatavat tulee käsitellä perinnässä yhdessä, jotta vältetään turhien kulujen syntyminen velalliselle.

Esimerkiksi perittäessä samaan sopimukseen perustuvia eri kuukausina erääntyneitä laskuja, on hyvän perintätavan mukaista ja vastuullista välttää turhien kulujen syntyminen velallisasiakkaille ja laskut tulisi yhdistää mahdollisimman pitkälle samaan perintäasiaan. Alalla on ollut tällaisten toistuvaisluonteisten laskujen käsittelyssä jonkin verran poikkeavia käytäntöjä, mutta Intrumilla on jo pitkään ollut käytäntönä yhdistää esimerkiksi energiasaatavien laskut samaan perintäasiaan. Linjaus ei siis tuonut prosesseihimme tältä osin mitään muutoksia.

Saatavienhallinnan kokonaispalvelun hinnoitteluun selkeyttä

Viimeisimpänä tärkeänä asiana linjauksesta on syytä nostaa esiin täysin uudenlainen avaus, jossa kuluttaja-asiamies on ottanut kantaa erilaisten kokonaispalveluratkaisujen hinnoitteluun alalla.

Kuluttaja-asiamies on linjauksessa todennut lainvastaiseksi menettelyn, jossa velalliselta vaadittavia perintäkuluja käytetään kattamaan muita perintäyhtiöiden tarjoamia palveluja kuten reskontra- tai laskunvälityspalvelua. Näemme positiivisena sen, että viranomainen on puuttunut tähän hinnoittelua koskevaan seikkaan ja tulkitsemme tämän tarkoittavan esimerkiksi sitä, että laskunvälityspalvelun osalta postikulujen osuutta ei voida siirtää palveluntarjoajan maksettavaksi.

Tämä hyvän perintätavan linjauksen kohta on erittäin tärkeä erityisesti asiakkaidemme kannalta ja muistutamme, että on nimenomaan kilpailuttajan tehtävä ottaa kilpailutuksia suunnitellessaan ja tarjouksia vertaillessaan huomioon, että palvelun hinnoittelussa ja hinnoitteluvaatimuksissa täytetään kaikki viranomaisohjeet.

Reetta Lehessaari on Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö
Kirjoittaja on Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö Reetta Lehessaari

Lisätietoa hyvästä perintätavasta kuluttajaperinnässä

Kuluttaja-asiamiehen hyvän perintätavan linjaus on luettavissa kokonaisuudessaan kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta osoitteesta: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/tietoa-ja-ohjeita-yrityksille/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/hyva-perintatapa-kuluttajaperinnassa/