Yritysten maksuviiveet helpottivat – suuryrityksissä viiveitä silti joka kolmannella

Intrumin mukaan maksuviiveitä oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 18 729 yrityksellä eli 5,56 prosentilla tutkimusaineiston yrityksistä. Osuus laski 2,50 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna ja oli käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Käänne on merkittävä, sillä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maksuviiveellisten yritysten osuus nousi korkeimmalle tasolleen useaan vuoteen. Toisella vuosineljänneksellä myös yritysperinnän toimeksiantojen määrät ja pääomat laskivat ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Lyhyellä aikavälillä kyse on pääosin kausivaihtelusta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sekä perintätapausten määrät että pääomien summat ovat olleet noususuuntaisia vuodesta 2022.

Maksuviiveet ovat selvästi yleisempiä suurissa yrityksissä

Maksuviiveet eivät jakaudu yrityskentässä tasaisesti. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä maksuviiveitä oli 27,1 prosentilla. Liikevaihdolla mitattuna suurimmassa, yli 50 miljoonan euron luokassa, maksuviiveitä oli 33,5 prosentilla yrityksistä. Vaikka suuryrityksiä on määrällisesti vähemmän kuin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, niiden maksuviiveillä voi olla merkittävä vaikutus talouteen ja yritysten väliseen maksuliikenteeseen. 

– Suuryritysten maksuviiveet eivät vaikuta ainoastaan niiden omiin kumppaneihin, vaan ne voivat heijastua laajasti toimitusketjuihin. Monelle pk-yritykselle asiakkaiden oikea-aikaiset maksut ovat kassavirran kannalta kriittisiä, joten viivästykset voivat nopeasti kasvattaa käyttöpääoman tarvetta ja vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua, sanoo Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari.

Toimialoista majoitus- ja ravitsemistoiminta erottui selvästi: alan yrityksistä 13,9 prosentilla oli maksuviiveitä. Keskimääräistä yleisempiä maksuviiveet olivat myös vesi-, jäte- ja ympäristöhuollossa sekä rakentamisessa.

– Maksuviivetilanteessa näkyy tasaantumisen merkkejä, mikä on yritysten näkymien kannalta myönteistä. Viimeisimmän vuosineljänneksen positiivinen kehitys ei kuitenkaan poista tarvetta tarkkaan riskien seurantaan, sillä maksuviiveet kertovat usein maksukyvyn muutoksista jo varhaisessa vaiheessa, Lehessaari painottaa.

Konkurssit pysyvät korkealla tasolla

Yritysten tilannetta varjostaa edelleen konkurssien korkea määrä. Vuonna 2026 vireille pantuja konkursseja oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuun loppuun mennessä 1 832, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 1 758 ja vuonna 2024 yhteensä 1 536.

Suomen talouskasvu ylitti alkuvuonna odotukset ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, mutta korkea korkotaso, vaikea työmarkkinatilanne ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuus hidastavat toipumista.

– Yritysten näkymissä on aiempaa enemmän valoa, mutta toimintaympäristö on edelleen haastava. Reaaliaikaisiin maksukäyttäytymisen tietoihin perustuvat luottopäätökset ja maksukyvyn mukaan kohdennetut maksuehdot auttavat hallitsemaan luottotappioriskejä muuttuvassa tilanteessa, Lehessaari sanoo.