Sääntely lisää laskutuksen ja maksamisen läpinäkyvyyttä
Kuluttajien maksamista ja yritysten laskutusta koskeva sääntely on uudistunut vaiheittain viime vuosina. Vaikka muutokset kohdistuvat eri tilanteisiin, niitä yhdistää selkeä suunta: kuluttajansuojaa vahvistetaan, sähköisiä toimitustapoja edistetään ja kustannuksista tehdään entistä läpinäkyvämpiä.
Maksutapalisien perimistä rajoitettiin vuonna 2018, kun maksupalvelulain muutokset tulivat voimaan osana EU:n toisen maksupalveludirektiivin eli PSD2:n täytäntöönpanoa 13.1.2018. Kuluttajalta ei tämän jälkeen ole saanut periä lisämaksua esimerkiksi yleisimpien Visa- ja Mastercard-korttien käytöstä. Rajoitukset koskevat myös tiettyjä euromääräisiä SEPA-tilisiirtoja ja suoraveloituksia.
Yritysten oikeus verkkolaskuun vahvistui vuonna 2019 voimaan tulleella verkkolaskulailla, jota alettiin soveltaa 1.4.2020. Laki ei yleisesti säätele verkkolaskuihin liittyviä laskutuslisiä, mutta laissa määritellyllä elinkeinonharjoittajalla on oikeus pyytää toiselta elinkeinonharjoittajalta eurooppalaisen standardin mukaista rakenteista sähköistä laskua. Sähköpostitse lähetetty PDF-lasku ei täytä tätä määritelmää.
Kehitys ulottuu myös kuluttajaluottoihin. Kuluttajaluottosääntelyn piiriin tulee aiemmin sen ulkopuolelle jääneitä korottomia tai lyhytaikaisia maksujärjestelyjä. Muutos vahvistaa kuluttajansuojaa ja korostaa tarvetta arvioida laskutukseen ja luottoihin liittyviä kuluja, sopimusehtoja ja toimintamalleja kokonaisuutena.
Kehityskulku ei tarkoita, että kaikki maksu- ja laskutapalisät olisivat automaattisesti kiellettyjä. Sääntelyn suunta on silti selvä: asiakkaalta veloitettavien lisämaksujen perusteiden on oltava läpinäkyviä. Yritysten kannattaakin tarkastella laskujen toimitustapoja ja kustannusrakennetta osana koko laskutusprosessin kehittämistä.
