Kuluttajansuojalain uudistus muuttaa yritysten laskutuskäytäntöjä

Marraskuussa 2026 voimaan tuleva kuluttajansuojalain uudistus tunnetaan erityisesti laskutuslisien rajoittamisesta, mutta käytännössä sen vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. Yritysten on syytä arvioida nykyisiä laskutuskäytäntöjään kokonaisuutena, sillä tietyt maksuaikaratkaisut voidaan jatkossa tulkita kuluttajaluotoksi.

Uudistus perustuu EU:n kuluttajaluottodirektiiviin (CCD2), jonka tavoitteena on vahvistaa kuluttajansuojaa myös tilanteissa, joita ei aiemmin ole pidetty varsinaisena luotonantona. Käytännössä ratkaisevaa on se, millaisia maksuaikoja kuluttajille tarjotaan ja liittyykö niihin korkoja tai muita maksuja. 

Milloin laskutus muuttuu luotonannoksi?

Yrityksen kannalta olennaista on tunnistaa, milloin laskutukseen sisältyvä maksuaika tai muu maksuaikajärjestely kuuluu kuluttajaluottosääntelyn piiriin. Uuden sääntelyn mukaan esimerkiksi pidennetty maksuaika tai maksuaikaan liittyvät erilliset maksut voivat synnyttää yritykselle kuluttajaluoton tarjoajaa koskevia velvoitteita.

Yritysten onkin arvioitava, miten niiden kuluttajille tarjoamat maksuaikaratkaisut kuuluvat sääntelyn soveltamisalaan. Ratkaisevaa ei ole maksutavan nimitys, vaan järjestelyn tosiasiallinen sisältö, kuten maksuajan pituus, kuluttajalta perittävät kustannukset ja mahdollisen ulkopuolisen rahoittajan rooli.

Käytännössä on tärkeää erottaa toisistaan:

  1. tavallinen lyhyt laskuaika
  2. kaupanteon yhteydessä sovittu pidempi maksunlykkäys
  3. etukäteen tarjottu osamaksu- tai eräratkaisu
  4. erääntymisen jälkeen sovittava maksusuunnitelma. 

Kuluttajalle nämä vaihtoehdot voivat näyttäytyä samankaltaisina mahdollisuuksina saada lisää maksuaikaa. Yrityksen näkökulmasta on kuitenkin olennaista erottaa ostoksen yhteydessä tarjottu rahoitus ja olemassa olevan velan maksamisen järjestely, sillä niihin sovellettavat velvoitteet voivat poiketa toisistaan.

Jos järjestely katsotaan kuluttajaluotoksi, yrityksen on muun muassa annettava kuluttajalle lakisääteiset ennakkotiedot ja arvioitava tämän luottokelpoisuus. Velvoitteisiin kuuluvat myös luottokelpoisuuden arviointimenettelyjen dokumentointi, arviointia koskevien tietojen säilyttäminen lain edellyttämällä tavalla sekä muiden sovellettavien kuluttajaluottosääntelyn vaatimusten täyttäminen

Laskutuskäytännöt on arvioitava uuden sääntelyn näkökulmasta

Lakimuutokseen valmistautuminen edellyttää yrityksiltä muutakin kuin laskutuslisien tarkistamista. Samassa yhteydessä on tärkeää arvioida, millä perusteilla asiakkaita luokitellaan, millaisia maksuaikoja eri tilanteissa tarjotaan ja missä vaiheessa maksamiseen liittyvä järjestely voi täyttää kuluttajaluoton tunnusmerkit. Myös sopimusehtojen, asiakasviestinnän ja sisäisten toimintamallien tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus.

Keskeistä on tunnistaa, miten uusi sääntely vaikuttaa yrityksen nykyisiin käytäntöihin ja millaisia muutoksia sen noudattaminen edellyttää. Tarkastelussa ei siten ole kyse vain siitä, mitkä menettelyt ovat jatkossa sallittuja, vaan myös siitä, miten yritys hallitsee sääntelyyn liittyviä riskejä ja varmistaa käytäntöjensä yhdenmukaisuuden eri asiakasryhmissä ja tilanteissa.

Hyvin suunnitellut toimintamallit selkeyttävät vastuita, vähentävät tulkinnanvaraisuutta ja tukevat liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Siksi lakimuutokseen kannattaa suhtautua yksittäisen ehtomuutoksen sijaan mahdollisuutena vahvistaa koko laskutuksen hallintamallia.

Me Intrumilla autamme yrityksiä arvioimaan laskutuskäytäntöjään, kehittämään vastuullisia ja sujuvia maksuratkaisuja sekä varmistamaan, että prosessit tukevat sekä sääntelyn noudattamista että liiketoiminnan tavoitteita.

Lue lisää: Sääntely lisää laskutuksen ja maksamisen läpinäkyvyyttä 

Haluatko kuulla lisää ratkaisuistamme?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme.