Ulosoton maksuvapaiden ja suojaosuuden muutos vaikuttaa luottojen kustannuksiin

Lainsäätäjä on toteuttamassa vuoden 2023 aikana ulosottoon kaksi muutosta, joista toinen tulee olemaan pysyvä ja toinen on määräaikainen kokeilu. Pysyvä muutos koskee velalliselle annettavien maksuvapaiden kuukausien määrän lisäämistä kolmeen nykyisestä kahdesta.  Lisäksi erillisestä pyynnöstä voidaan myöntää neljäs maksuvapaakuukausi. 

Määräaikainen kokeilu koskee määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa käytettävää velallisen suojaosuuden korottamista. Hallituksen esityksessä esitetään velallisen itsensä osalta säädettyyn suojaosuuteen 6,32 euron korotusta nykyisestä 23,2 eurosta päivässä 29,52 euroon päivässä. Velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta laskettava suojaosuus säädettäisiin samalle tasolle kuin vuonna 2022 eli 8,34 euroon päivässä.  

Luottoriskit ja luottojen kustannukset vaikuttavat sekä velkojiin että luotonottajiin

Velkojien näkökulmasta ehdotetut muutokset merkitsisivät osan velkojista saavan suorituksen saatavalleen hitaammalla aikataululla. Luotonantajien mahdollisuudet saada sopimuksen mukainen maksu velalliselta oikeudellisen perinnän keinoin heikkenevät. Saatavien kertymä kutistuu arviolta 10-20 %. Jos velkojan saatava tai sitä koskeva ulosottoperuste vanhentuu ennen kuin saatava on kokonaan maksettu takaisin, vapaakuukausien lisääminen voi tarkoittaa jopa 30 % pienempää ulosmittauskertymää saatavalle.  
 
Näiden vaikutusten seurauksena luotolla myyvien yritysten luottoriskit sekä luottojen kustannukset tulevat todennäköisesti kasvamaan. Lisäksi muutos voi vaikeuttaa pienituloisten luotonsaantia. Muutokset eivät kosketa pelkästään rahalainojen seurauksena velkaantuneita, vaan ehdotukset saattavat esimerkiksi pienentää myös elatusapuveloista suoritettavan ulosmittauksen määrää.

Ulosoton muutosten vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia – edes velalliselle itselleen

Maksuvapaita kuukausia ja suojaosuuden nostoa koskevat ehdotukset tulevat voimaan astuessaan vaikuttamaan myönteisesti velallisten taloudelliseen asemaan siltä osin, että velallisten käyttöön tulee jäämään nykyistä suurempi osuus tuloista. Suuremmat käytettävissä olevat varat auttavat velallisia selviytymään esimerkiksi kohonneista elinkustannuksista.  

Samalla kuitenkin vapaakuukausien lisääminen tulee pidentämään ulosottovelkojen takaisinmaksuun kuluvaa aikaa. Tällä saattaa olla merkitystä esimerkiksi kasvavan viivästyskoron kannalta, mikä tarkoittaisi sitä, että velka tulee velalliselle aiempaa kalliimmaksi. Vapaakuukausista on toki mahdollista kieltäytyä ja myönnetystä vapaakuukaudesta huolimatta velkaa voi lyhentää oma-aloitteisestikin. 

Palkan ulosmittauksessa suojaosuuden nostaminen saattaa pienemmän kertymän vuoksi merkitä sitä, että velalliselta ulosmitataan palkan sijasta jotain muuta omaisuutta, jos velallisella sellaista on. Esimerkiksi auton tai asunnon ulosmittaaminen voi vaikeuttaa velallisen arkea ja elämäntilannetta huomattavasti.   

Sakari Linna
Juristi
Intrum Oy

Mistä ulosoton lakimuutoksissa on kyse?  
Hallituksen esityksessä (HE 142/2022 vp) ehdotetaan ulosottokaareen pysyvää muutosta, jolla velalliselle annettavia maksuvapaita kuukausia lisätään. Niin sanotussa tulorajaulosmittauksessa velalliselle annetaan ilman erillistä pyyntöä kolme vapaakuukautta vuodessa nykyisen kahden vapaakuukauden sijaan.  
 
Lisäksi tulorajaulosmittauksessa velalliselle myönnetään pyynnöstä neljäs maksuvapaa kuukausi, jos jokin muu vapaakuukauden myöntämisperuste on käsillä. Sellaisille velallisille, joiden tuloista jätetään ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa,  myönnetään ilman pyyntöä yksi vapaakuukausi vuodessa.  
 
Näiden lisäksi esityksessä ehdotetaan, että maksukyvyn olennainen heikkeneminen tavallista suurempien tulonhankkimiskulujen takia lisätään lakiin perusteeksi, jonka vuoksi palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määräaikana normaalia pienempi summa.

Hallituksen esitys (HE 216/2022 vp) puolestaan koskee väliaikaiseksi kokeiluksi tarkoitettua ulosottokaaren muutosta, jolla velallisen suojaosuuden määrää korotetaan vuoden 2023 ajaksi. Hallituksen esityksessä esitetään velallisen itsensä osalta säädettyyn suojaosuuteen 6,32 euron korotusta nykyisestä 23,2 eurosta päivässä 29,52 euroon päivässä.  
 
Velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta laskettava suojaosuus säädettäisiin samalle tasolle kuin vuonna 2022 eli 8,34 euroon päivässä. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuuden on ajateltu vastaavan mahdollisimman tarkasti niin sanottua takuueläkkeen määrää ajalla 1.8.-31.12.2022.  

Muutokset eduskunnan käsittelyssä 
Maksuvapaita kuukausia koskeva hallituksen esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Lakimuutosten odotetaan tulevan voimaan kevään 2023 aikana. Uudistus vaatii kuitenkin muutoksia tietojärjestelmiin, mistä johtuen muutokset voivat toteutua käytännössä aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua muutosten hyväksymisestä ja vahvistamisesta. 
 
Suojaosuuden määräaikaista korotusta koskeva muutos on myös vielä eduskunnan käsittelyssä. Muutoksen odotetaan astuvan voimaan 1.1.2023 ja jatkuvan 31.12.2023 saakka.  
 
Uudistukset ovat osa hallituksen ohjelmaa, jolla pyritään helpottamaan velallisten asemaa. Muita ohjelman mukaisia uudistuksia ovat muun muassa muutokset yksityisenhenkilön velkajärjestelyyn sekä joulukuun alussa voimaan tuleva maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentyminen.