Tutkimus: Hidas maksaminen este yritysten kestävyydelle ja kasvulle - ratkaisuksi valvontaa vai vapaaehtoisuutta?

Kyky ennakoida kassavirtaa on avainasemassa kaikissa yrityksissä, sillä taloudellinen vakaus on kasvun perusta. Maksuviiveiden seuraukset ovat huolestuttavia – erityisesti pk-yrityksille, joilla on pienemmät varannot ja jotka ovat riippuvaisia tasaisesta kassavirrasta. Intrumin tuoreen yritysten maksutaparaportin mukaan suurin osa suomalaisista talouspäättäjistä arvioi, että velallisten nopeampi maksaminen parantaisi yritysten kestävyyttä ja yli kolmasosa arvioi hitaan maksamisen tukahduttavan niiden kasvun. Hitaan maksamisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi talouspäättäjät ehdottavat sekä lainsäädäntöä että vapaaehtoisia aloitteita.

Suomalaisyritysten talouspäättäjistä 70 prosenttia sanoo, että velallisten nopeampi maksaminen parantaisi niiden kestävyyskehitystä ja yli kolmasosa (35%) arvioi hitaan maksamisen tukahduttavan yritysten laajentumissuunnitelmat. Korona onkin motivoinut lähes kuutta kymmenestä (58%) suomalaisyrityksestä parantamaan maksuviiveriskin hallintaa.

”Siinä missä lyhyemmät maksuehdot ja ajallaan maksaminen mahdollistavat yrityksille toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun, pakottaa epävarmuus tulevasta kassatilanteesta keskittymään liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kehittämisen ja kasvun sijasta,” summaa Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala.

Huolimatta maksuviiveiden organisaatiokohtaisista vaikutuksista, yritykset pitävät niitä yhä useammin yhteiskunnallisena ongelmana, joka edellyttää sääntelyä.

Ratkaisuksi viranomaisvalvontaa vai yritysten vapaaehtoisuutta?

Hitaan maksamisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi talouspäättäjät ehdottavat sekä lainsäädäntöä että vapaaehtoisia aloitteita.

Eurooppalaisen maksuviivedirektiivin mukaan yrityksillä on oikeus viivästyskorkoon ja -maksuun, mutta yli puolet suomalaisyrityksistä ei käytä direktiivin mukaista oikeuttaan. Sen käyttöönottoon yrityksiä kannustaisi ennen kaikkea direktiivin nykyisten sääntöjen tarkistaminen (65% vastaajista) ja parempi täytäntöönpano (43% vastaajista).

EU:n maksuviivedirektiivin käyttöönotto Suomessa ei ole yleistynyt. Pääsyynä lienee se, että Suomessa käytössä on perintälain mukainen muistutusmaksu, joka rinnastuu maksuviivedirektiivin viivästysmaksuun (vakiokorvaus). Molempia ei voi päällekkäin käyttää. Yrittäjälle maksuviivedirektiivin käyttöönotto voisi joissakin tilanteissa olla hyödyllinen, mutta se nähdään riskinä asiakassuhteelle eikä siksi ole yleistynyt”, pohtii Iskala.

Suomen maksuehtolain mukaan 30 päivän maksuajan saa ylittää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Käytännössä näin ei aina ole. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan maksuaikoja koskevan lainsäädännön uudistamista tulee selvittää, tavoitteena etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Uuden lainsäädännön käyttöönottoa kansallisella tasolla kannattaakin maksuviiveiden osalta 58 prosenttia päättäjistä ja pitkien maksuehtojen osalta 51 prosenttia.

Maksudirektiivien ja siihen liittyvän kansallisen lainsäädännön tarkistaminen voisi tehostaa rahan kiertoa taloudessa ja poistaa kasvun esteitä erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa likviditeetin riittävyys nähdään kasvua haittaavana tekijänä.

Asiasta käydään Iskalan mukaan keskustelua EU:n laajuisesti ja Suomessakin aika ajoin:

Kyllä juridista puolta on hyvä pohtia ja viimeksi keväällä Suomen Yrittäjät nostivat asiaa esille. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi yritysten raportointivelvollisuus. Se kuitenkin lisäisi hallinnollisia kustannuksia ja olisi nähdäksemme kohtuuton ainakin pienemmille yrityksille. Raportointi on siis tuskin yritysten omilla toivelistoilla. Ruotsissa on vapaaehtoista itsesääntelyä ja Suomessakin osa suurista yrityksistä on ottanut maksuajat omalle vastuullisuusagendalleen. Tätä kehitystä tulisi mielestämme ensisijaisesti tukea.

Vapaaehtoisuutta korostavat myös tutkimuksen talouspäättäjät; 71 prosenttia heistä katsoo, että suurilla yrityksillä on yhteiskunnallinen vastuu maksaa pienemmille yrityksille ajallaan ja yli puolen (56%) mielestä maksuaikojen tulisi olla osa pakollista vastuullisuusraportointia. Kuitenkin jopa 72 prosenttia yrityksistä itsestään harvemmin miettii maksuviiveiden kielteisiä vaikutuksia pienempiin yrityksiin ja alle kolmasosalla (31%) on eettisiä sääntöjä, joiden tavoitteena on edistää täsmällistä maksukulttuuria.

Lisätietoja:

Juha Iskala, Intrum Oy, myyntijohtaja
puh: +358 50 370 6333, sähköposti: juha.iskala@intrum.com

viestinta@intrum.com