Perintälaki uudistuu 1.5.2022

Perintälain uudistusta koskeva hallituksen esitys on juuri julkaistu ja seuraavaksi eduskunta ryhtyy käsittelemään asiaa. Pysyvä perintälaki on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022.

Lain valmistelussa on hyödynnetty väliaikaisista perintälaeista saatuja kokemuksia ja tietoutta. Näiden pohjalta perintälakiin ehdotetaan säädettäväksi täsmennyksiä erityisesti muiden kuin kuluttajasaatavien perinnän osalta. (Muilla kuin kuluttajilla tarkoitetaan yritysten lisäksi esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja säätiöitä.) Ehdotetut säännökset koskevat perintäkulujen euromääräisiä enimmäismääriä, perintätoimien aikarajoja, kulukorvaukseen oikeuttavien perintätoimien enimmäismääriä sekä velallisen kokonaiskuluvastuuta.

Lisäksi säädettäväksi ehdotetaan sekä kuluttaja- että yrityssaatavien osalta mahdollisuutta muun pysyvän tavan eli sähköisten toimitustapojen käyttämiseen perintäkirjeiden lähettämisessä. Yrityssaatavien osalta ehdotus koskee niin maksuvaatimusta, trattaa kuin sitä edeltävää maksumuistutusta, kuluttajasaatavien osalta taas maksuvaatimusta.

Mikä muuttuu kuluttajasaatavissa?

Jo syyskuussa julkaistussa oikeusministeriön mietinnössä perintälakiin ehdotettiin säännöksiä, joiden perusteella maksuvaatimus voitaisiin lähettää velalliselle myös esimerkiksi sähköisesti. Hallituksen esityksessä edellytyksiä sähköisten toimittamistapojen käyttämiseksi on täsmennetty, mutta pääsääntönä on edelleen kuluttajasaatavaa koskevan maksuvaatimuksen lähettäminen kirjallisesti. Velallisen nimenomaisella kirjallisella tai sähköisellä suostumuksella voitaisiin maksuvaatimus kuitenkin lähettää myös sähköisesti. Toisin sanoen, normaali vakiintunut tapa tiedonantojen toimittamiseen ei vielä mahdollista sähköistä lähettämistä, vaan velallisen tulee antaa tästä nimenomainen suostumuksensa.

Suostumuksen antamisen edellytykset

  • Se voidaan antaa joko suoraan varsinaiselle velkojalle tai perintätoimistolle.
  • Jos suostumus annetaan alkuperäiselle velkojalle, tulee velallisen yksilöidä perintätoimisto, jota suostumus koskee. Yksi suostumus voi käsittää ainoastaan yhden perintätoimiston.
  • Suostumuksen tulee olla erillinen. Ei toisin sanoen riitä, että velallinen olisi antanut suostumuksensa osana muita sopimusehtoja
  • Velallisen tulee yksilöidä, mitä saatavaa suostumus koskee
    • Velallisen antama suostumus voi käsittää vain joko yhden tai myös useamman saatavan.
    • Suostumus voi koskea jo syntyneitä saatavia tai myös mahdollisia tulevaisuudessa syntyviä saatavia.
  • Suostumus voi olla voimassa enintään 12 kuukautta ja velallinen voi peruuttaa suostumuksensa koska tahansa tämänkin ajan kuluessa. Jos saatavaa perivä taho vaihtuu, suostumuksen voimassaolo päättyy.

Lisäksi muun pysyvän tavan käyttäminen maksuvaatimuksen lähettämisessä edellyttää perintätoimistolta erityistä huolellisuutta. Tämä tarkoittaa, että perintätoimiston tulee riittävällä huolellisuudella varmistaa, että maksuvaatimus on tosiasiassa saavuttanut velallisen. Sähköiseen postilaatikkoon tai e-laskuna toimitetun maksuvaatimuksen voidaan lähtökohtaisesti olettaa saapuneen perille. Sen sijaan sähköpostilla lähetettäessä tulee velalliselle lähettää toisen viestintäkanavan kautta erillinen ilmoitus maksuvaatimuksen lähettämisestä sähköpostitse. Vaihtoehtoisesti velallisen tulee erikseen vahvistaa maksuvaatimuksen vastaanottaminen.

Mikä muuttuu muissa kuin kuluttajasaatavissa?

Kuluttajasaatavien tapaan muiden kuin kuluttajasaatavien osalta ehdotetaan, että trattaa edeltävä maksumuistutus, maksuvaatimus ja tratta lähettäisiin pääsääntöisesti kirjallisesti, ellei velallinen ole antanut erillistä suostumusta muun pysyvän tavan käyttämiseen. Myös muiden kuin kuluttajasaatavien kohdalla perintätoimiston tulee riittävällä huolellisuudella varmistaa, että velallinen on vastaanottanut maksuvaatimuksen, jos se lähetetään muutoin kuin postitse.

Jatkossa muissa kuin kuluttajasaatavissa…

  • Velallinen voisi antaa suostumuksensa muun pysyvän tavan toimittamiseen osana muita sopimusehtoja ja jopa suullisesti (riitatilanteiden välttämiseksi suullisia suostumuksia on kuitenkin suositeltavaa välttää).
  • Vakiintunut tapa toimittaa tiedonantoja velalliselle mahdollistaisi esimerkiksi sähköisen (muu pysyvä tapa) maksuvaatimuksen lähettämiseen, ellei velallinen ole nimenomaisesti ilmaissut haluavansa maksuvaatimukset kirjallisesti.
  • Tratan lähettämiseen sähköisesti (muu pysyvä tapa) on oltava velallisen nimenomainen suostumus.
  • Muuta pysyvää tapaa koskevan suostumuksen voimassaoloaikaa ei rajoitettaisi lailla, vaan velallisen tulee ilmoittaa suostumusta antaessaan sen kesto.
  • Lisäksi (kuluttajasaatavien tapaan) velallisen tulee yksilöidä, mitä saatavia suostumus koskee. Suostumus voi siis ulottua myös mahdollisiin tuleviin saataviin.

Perintäkulujen korvaaminen ja aikarajat muiden kuin kuluttajasaatavien osalta

Perintälakiin ehdotetaan sääntelyä muiden kuin kuluttajasaatavien perinnässä vaadittavien perintäkulujen osalta. Sääntelyyn on ehdotettu neliportaista mallia, jossa säänneltäisiin vaadittavien perintäkulujen enimmäismääristä pääomarajan mukaisesti.

Saatavan pääomaportaat:
1) pääoma on enintään 500 euroa,
2) pääoma on yli 500 euroa, mutta enintään 2.500 euroa,
3) pääoma on yli 2.500 euroa, mutta enintään 10.000 euroa,
4) pääoma on yli 10.000 euroa

Saman saatavan yksittäisistä perintätoimenpiteistä saisi periä enintään seuraavat perintäkulut:

  • Maksumuistutuskulu 12 euroa
  • Maksuvaatimuskulu pääomaportaan mukaan 50 - 110 euroa, suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta 50 euroa. Mikäli kyse on samaa saatavaa koskevasta uudesta maksuvaatimuksesta, saisi siitä vaatia puolet edellä luetelluista määristä
  • Maksuajan pidennyksestä vaadittava kulu 10 euroa (maksuajan pidennyksen oltava vähintään 14 päivää)
  • Maksusuunnitelmakulu pääomaportaan mukaan 30 - 75 euroa, suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta 50 euroa
  • Tratasta vaadittava kulu pääomaportaan mukaan 110 - 155 euroa
  • Konkurssiuhkaisesta maksuvaatimuksesta vaadittava kulu 100 euroa
  • Vaadittavien kulujen tulee yksittäistapauksessa täyttää myös yleisen kohtuullisuuden vaatimuksen kriteeri

Lisäksi perintäkuluihin oikeuttavien perintätoimien enimmäismääriä sekä velallisen kokonaiskuluvastuuta ehdotetaan rajoitettavan:

  • Lähtökohtaisesti velalliselta saisi vaatia perintäkuluja enintään kahdesta maksuvaatimuksesta ja yhdestä tratasta.
  • Trattaa käytettäessä saisi velalliselle lähettää ainoastaan yhden maksullisen maksuvaatimuksen.
  • Maksullisia maksusuunnitelmia saisi tehdä lähtökohtaisesti vain yhden.
  • Jos perittävän saatavan pääoma on yli 500 euroa, voisi asiassa tehdä kaksi maksullista maksusuunnitelmaa.
  • Useampi maksullinen perintätoimenpide olisi mahdollinen, jos useampiin perintätoimiin olisi ollut erityistä aihetta. Esimerkiksi kestovelkasopimuksissa useamman, maksullisen maksuvaatimuksen lähettäminen olisi mahdollista, mikäli toimeksiantoon siirtyy uusia, maksamattomia ja samaan sopimukseen perustuvia saatavia.

Aikarajojen osalta hallituksen esityksessä taas ehdotetaan, että…

  • Maksullisten perintätoimenpiteiden välillä tulee olla vähintään 10 päivää. Uuden maksumuistutuksen tai maksumuistutuksen jälkeisen maksuvaatimuksen voisi siten lähettää vasta, kun edellisen maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää.
  • Tratan ja sitä edeltävän maksumuistutuksen välillä tulisi olla vähintään 10 päivää.
  • Tratan julkaiseminen luottotietorekisteriin olisi mahdollista 14-60 päivän kuluttua tratan lähettämisestä. Protestoinnille ehdotetaan siten asetettavaksi myös takaraja, joka olisi mahdollista ylittää ainoastaan, mikäli siitä olisi kirjallisesti tai sähköisesti sovittu velkojan / toimeksiantoa hoitavan ja velallisen välillä.

Hallituksen esitykseen voi tutustua täällä.

Venla Yli-Houhala
Intrum Legal Counsel