21.01.2021
Konkurssilakiin uusi väliaikainen muutos 1.2. alkaen - velalliselle lisäaikaa maksuasioiden järjestelyyn
Viime keväänä koronavirustilanteen seurauksena voimaan tuli väliaikainen konkurssilaki, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Muutoksen tarkoituksena oli auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruskriisin yli. Tämä väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa ja seuraava lakimuutos on jo odottamassa.
Helmikuussa konkurssilaki muuttuu väliaikaisesti jälleen
Helmikuun alusta voimaan tulevassa lakimuutoksessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee jälleen käyttöön, mutta sen määräaikaa pidennetään 30 päivään. Toisin sanoen: konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.
Tämä uusin lakimuutos on voimassa syyskuun 2021 loppuun asti.
Velkojien ylivoimaisesti eniten käyttämä peruste velallisyrityksen hakemiseksi konkurssiin on juuri konkurssiuhkainen maksukehotus. Sen määräajan pidentäminen ei käytännössä tule muuttamaan velallisyrityksen tilannetta, mutta antaa ehkä osalle vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille lisäaikaa maksuasioidensa järjestelemiseksi.
Hallituksen tavoitteena uudelle väliaikaislaille ei enää olekaan estää konkursseja vaan edistää terveiden yritysten selviytymistä koronaviruspandemiasta sekä loiventaa konkurssihakemusten määrän kasvua tammikuun lopun jälkeen.
Konkurssit kertovat ylivelkaantuneesta ja epäterveestä liiketoiminnasta
Konkurssin edellytys on maksukyvyttömyys. Tällöin velallisyritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan ja yritystoiminta epätervettä. Konkurssia voi hakea velkojan lisäksi myös velallisyritys itse. Näin kuitenkin harvemmin on ja suurin osa normaalitilanteen konkurssihakemuksista tuleekin vireille julkisvelkojien hakemuksesta.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 Verohallinto toimi hakijana 42,1 prosentissa, vakuutuslaitokset (pääosin työeläkeyhtiöt) 17 prosentissa, muut velkojat (yksityisoikeudelliset velkojat) 9,7 prosentissa ja velallinen itse 31,2 prosentissa hakemuksista. Yle-uutisten 16.1.2021 julkaiseman kyselyn mukaan haastatellut eläkevakuutusyhtiöt ja verottaja ovat yhtä mieltä siitä, että konkurssien määrä tulee tänä vuonna lisääntymään, mutta mitään valtaisaa konkurssiaaltoa tuskin tullaan näkemään.