Kun asiakas riitauttaa laskun, loppuu vapaaehtoinen perintä
Suurin osa perintään siirtyvistä maksamattomista laskuista etenee vapaaehtoisen perinnän voimin onnistuneeseen lopputulokseen. Näin yritykset saavat maksunsa ja voivat investoida, kasvaa sekä kehittää toimintaansa. Keskimäärin muutama prosentti yritysten perintään siirtämistä laskuista kuitenkin riitautetaan. Silloin vapaaehtoinen perintä on keskeytettävä ja syyt riitautukseen selvitettävä. Yhteisymmärryksessä saavutettu sovinto on monesti molempien osapuolien etu. Joskus on kuitenkin tarpeen hakea käräjäoikeudesta ratkaisua. Silloin on erityisen tärkeää, että riitautuksen väitteet on tutkittu ja alkuperäisen laskun perusteet dokumentoitu huolellisesti.
Laskut jaetaan kahteen eri saatava-tyyppiin: yksityisoikeudellisiin ja suoraan ulosottokelpoisiin. Perintäprosessit ja valitustiet eroavat toisistaan näiden kahden saatavan osalta, minkä vuoksi laskun oikeudellinen luonne tuleekin aina selvittää ennen perinnän käynnistämistä.
Suuri osa laskuista on yksityisoikeudellisia. Tämä tarkoittaa, että niiden perusteena on jokin oikeustoimi - tavallisimmin sopimus - liittyen johonkin tuotettuun palveluun tai tuotteeseen. Yritysten laskut ovat useimmiten yksityisoikeudellisia ja niiden oikeaa käsittelyä ohjaa perintälaki, joka on ensi vuonna uudistumassa.
Kun asiakas kiistää yrityksen laskun perusteen tai määrän, on vapaaehtoinen perintä lopetettava välittömästi. Tässä perintälaki on selvä. Seuraavaksi pyritään selvittämään tilanne ja asiakkaan perusteet mahdollisimman tarkasti sekä neuvottelemaan asiasta. Mikäli velkova yritys ja velan kiistänyt asiakas eivät pääse yhteisymmärrykseen, ratkaisee riidan viime kädessä käräjäoikeus. Sovinnollinen ratkaisu olisi kuitenkin monesti kummankin osapuolen etu, sillä riita-asiat voivat venyä oikeudessa ja niihin liittyy myös oikeudenkäyntikulujen riski. Erityisesti pienissä saatavissa yritys joutuu miettimään tarkoin, onko lopullinen hyöty nähtyä vaivaa ja kustannuksia suurempi.
Mitä on vapaaehtoinen perintä?
Perintälain mukaan vapaaehtoista perintää ovat kaikki ne toimenpiteet, joita saatavan perimiseksi tehdään ennen oikeudellisen perinnän - tavallisimmin haastehakemuksen laatimisen - käynnistämistä. Vapaaehtoisen perinnän toimenpiteitä ovat siten maksumuistutuksen, maksuvaatimuksen, tratan tai konkurssiuhkaisen maksukehotuksen lähettäminen. Myös sähköpostitse, tekstiviestitse tai soitettaessa esitetty vapaamuotoinen vaatimus maksaa saatava katsotaan vapaaehtoiseksi perinnäksi.
Millä eri perusteilla lasku voidaan riitauttaa?
Asiakas voi kiistää saatavan hyvin erilaisilla perusteilla eikä Kilpailu - ja kuluttajaviranomaisen ’Hyvää perintätapaa’ koskevan ohjeen perusteella kiistämiselle voida asettaa kovin korkeita kriteerejä. Lähtökohtaisesti kaikki laskun perusteisiin tai määriin liittyvät reklamaatiot tekevät saatavasta riitaisen.
Tyyppiesimerkkejä laskun riitautuperusteista
- Lasku on kokonaan tai osittain maksettu.
- Palvelu tai tuote ei ole vastannut sovittua, se on ollut viallinen tai sen toimitus on viivästynyt.
- Sopimusta ei ole lainkaan syntynyt.
- Sopimuksen on tehnyt joku muu, jolloin kyseessä saattaa olla myös rikosväite.
Asiakkaan perustelujen tulee kuitenkin aina liittyä kyseiseen saatavaan. Muut perustelut - esimerkiksi pelkkä ilmoitus maksukyvyttömyydestä tai -haluttomuudesta - eivät perintälain mukaan velvoita perinnän keskeyttämiseen. Asiakasta tulee näissä tilanteissa pyytää perustelemaan riitautus tarkemmin. Ellei asiakas esitä riitautukselle perustetta tai peruste on asiaan liittymätön, perintää voidaan jatkaa. Saatavaa perivän tahon onkin tärkeää tunnistaa kaikki riitautukseen viittaavat perustelut, jotta osaa toimia oikein. Jos velkaa perivä taho riitautuksesta huolimatta jatkaa vapaaehtoista perintää, se voi olla perintälain 15 §:n mukaisesti vahingonkorvausvastuussa perinnän jatkamisesta asiakkaalle aiheutuneista kuluista. On huomioitava, että asiakkaalle voi aiheutua väärästä toiminnasta huomattavaa haittaa, esimerkiksi trattaamisen ja sen aiheuttaman maksuhäiriömerkinnän kautta.
Miten toimia, kun lasku on riitautettu?
Kaikki saatavaan liittyvät riitaisuudet, asiakkaan perustelut ja epäselvyydet kannattaa selvittää asiakkaan kanssa mahdollisimman pian heti riitautuksen tultua yrityksen tietoon. Osassa tapauksia asiakkaan perustelut saattavat osoittautua heti oikeaksi; laskun määrässä voi olla virhe tai perintä saattaa olla ennenaikaista, mikäli asiakas ei ole saanut lainkaan alkuperäistä laskua. Tällöin virhe voidaan korjata, pahoitella ja sopia asian jatkosta. Saattaa olla myös niin, että vain osa laskusaatavasta on riitautettu, jolloin riidattoman osuuden perintää voidaan jatkaa vapaaehtoisella perinnällä.
Mikäli molemmat osapuolet ovat edelleen neuvottelujen jälkeenkin erimielisiä saatavan oikeellisuudesta, voi olla tarpeen hakea oikeudellista ratkaisua. Perintää voidaan tällöin jatkaa vain aloittamalla riita-prosessi käräjäoikeudessa. Silloin on myös tärkeää, että riitautuksen perustelut ja alkuperäisen laskun perusteet on tutkittu ja dokumentoitu huolellisesti.
Riitaoikeudenkäynnin kuluriski on usein melko suuri, mikä on hyvä ottaa huomioon jo etukäteen. Mikäli yrityksellä on oikeusturvavakuutus, kattaa vakuutus yleensä riita-asian hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vakuutuksen tilanne kannattaakin tarkistaa jo riitaprosessin harkitsemisen yhteydessä. Asiamiehenä riitaprosessissa voi toimia luvan saanut oikeudenavustaja tai asianajaja. Myös osalla perintätoimistoja on lakiasiantuntijoita, jotka konsultoivat sekä tarvittaessa edustavat yrityksiä riitaoikeudenkäynneissä. Jo konsultaatiossa voidaan yleensä arvioida tilannetta siinä määrin, että oikeudenkäynnistä ja sen lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä on riittävästi ymmärrystä.
Maria Nordberg
DPO, Legal Counsel
Intrum Oy