Koronavirus (COVID-19) ja vaikutukset toimintaamme 

Kaikki palvelumme, mukaanlukien asiakaspalvelu, toimivat normaalisti. Lue lisää toimintojemme ja asiakaspalvelumme turvaamisesta myös poikkeusoloissa. 

Vuosi velkajärjestelylain uudistamisesta

Yksityishenkilön velkajärjestelylakia (VJL) on uudistettu, ja lain uudistetut kohdat ovat olleet voimassa 1.1.2015 lukien. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa laki vastaaman nyky-yhteiskunnan vaatimuksia.

Ylivelkaantuminen johtuu tänä päivänä yhä useammin kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista. Aiemmin ylivelkaantumiseen johtaneet takaus-, yritys- ja asuntovelat ovat velkajärjestelyhakemuksissa vähentyneet.

Velkajärjestelylain uudistusten päätavoitteena oli yksinkertaistaa sekä nopeuttaa käsittelyä tuomioistuimessa, päällekkäisiä menettelyvaiheita poistamalla. Näin saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Tavoitteisiin pyrittiin myös edistämällä vapaaehtoisia sovintoja, joiden solmimiseen velkojien tulee jatkossa myötävaikuttaa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ylivelkaantuneisiin nuoriin sekä lisäsuorituksen toimivuuteen käytännössä. Lisäksi tavoitteena oli parantaa ylivelkaantuneiden yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn tilanteissa, joissa yrityssaneeraus olisi ollut liian raskas ja kallis menettely.

Käytännön kokemuksia nykytilanteesta

Menettelyn yksinkertaistaminen toteutettiin siten, että velan määrä maksuohjelmassa määräytyy jo ennen velkajärjestelyn aloittamista ns. saldopäivän mukaan, jolloin saldojen päivittämiseen ei olisi velkajärjestelyn jo alettua enää tarvetta. Velkojen päivittäminen per saldopäivä on ollut laajasti käytössä viimeisen vuoden aikana. Velkojen päivittäminen varhaisemmassa vaiheessa ei ole sujunut täysin ongelmitta velkojien osalta. Osa veloista on mahdollisesti vasta siirtymässä perintään ja niiden määrissä saattaa esim. suoritusten kautta tapahtua muutoksia, joten saldojen antaminen on osoittautunut haastavammaksi kuin aiemmin ja yhä uusien saldotietojen päivittäminen on lisännyt velkojien, velkaneuvojien ja käräjäoikeuksien työtä.

Yksinkertaistamiseen pyritään myös kannustamalla velkaneuvojia laatimaan maksuohjelmaehdotus velkajärjestelyhakemuksen liitteeksi. Tällöin velkojia kuullaan samalla kertaa sekä hakemuksesta että maksuohjelmaehdotuksesta, jonka tarkoituksena on tehostaa menettelyä, välttää useampia velkojien kuulemiskertoja sekä välttää selvittäjän määräämistä yksinkertaisissa tapauksissa.

Edellä mainittujen hakemusten ja maksuohjelmien toimittaminen lausuttavaksi samalla kertaa toteutuu vain osassa käräjäoikeuksista. Pääsääntönä on edelleen lausumien pyytäminen erikseen hakemuksesta sekä maksuohjelmasta ja selvittäjän määrääminen velkajärjestelyn aloittamisen jälkeen. Käytäntö laajentunee jatkossa laajemmin eri velkaneuvontoihin kokemusten ja koulutuksen myötä. Tällä hetkellä käytäntöjen moninaisuus ja oikeuskäytännön puute aiheuttavat vielä epävarmuutta asioiden hoitamisessa.

Vapaaehtoista sopimista ylivelkaantumistilanteissa haluttiin korostaa ja saada velkojia sitoutumaan aiempaa enemmän vapaaehtoisiin sovintoihin. Velkasovintohakemuksia on tullut viimeisen vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina ja velkojat ovat mahdollisuuksien mukaan myös sitoutuneet niihin aiempaa useammin.

Laissa kiinnitettiin erityishuomio ylivelkaantuneisiin nuoriin sekä elinkeinon- ja ammatinharjoittajiin, joiden pääsyä velkajärjestelyyn haluttiin helpottaa. Nuorten osalta tavoitteessa on onnistuttu. Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien hakemuksia velkajärjestelyyn on ensimmäisenä vuotena ollut hyvin vähän ja kokemukset ovat tältä osin vielä vähäiset.

Uudet lainkohdat hakevat vielä muotoaan ja käytännöt esim. eri käräjäoikeuksissa ja eri velkaneuvonnoissa ovat vielä hyvin kirjavia. Asiaan saataneen lähivuosina parannusta käytäntöjen kehittyessä.

Kirjoittaja: Elina Marttinen, lakimies (VT), Intrum Oy.