Perintälain uudistuksella sähköiset jakelukanavat laajempaan käyttöön

Digitalisaatiokehitys on jo pitkällä, mutta perintätoimenpiteisiin liittyviä maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia toimitetaan edelleen pääsääntöisesti perinteisellä kirjepostilla. Oikeusministeriön työryhmä julkaisi syyskuun lopulla mietinnön perintälain pysyvästä uudistamisesta. Ehdotuksessa sähköisten jakelukanavien käyttö on vihdoin mahdollistumassa laajemmin myös perintätoiminnassa. Intrum kannattaa tavoitetta lisätä sähköisiä toimittamistapoja sekä kuluttaja- että yrityssaatavien perinnässä; onnistunut muutos lisäisi osapuolten sopimusvapautta, tehostaisi toimintaa ja olisi ympäristöllisesti kestävämpi tapa toimia. Mietinnössä esitetyt edellytykset sähköisten kanavien käytölle poikkeavat kuitenkin normista ja voivat olla uhkana tavoitteen onnistumiselle.

Perintälain tulevassa uudistuksessa vuonna 2022 perintätoimenpiteisiin liittyvien maksuvaatimusten sähköinen toimittaminen asiakkaalle on vihdoin tulossa laajemmin mahdolliseksi. Oikeusministeriön työryhmä julkaisi perintälain pysyvästä uudistamisesta syyskuun lopulla mietinnön, jonka sähköisten toimittamistapojen osuuteen Intrum antoi lausunnon.

Lakimuutoksen tavoite on yleisesti ottaen erittäin kannatettava. Sähköisten toimittamistapojen laajentaminen lisäisi sekä kuluttaja- että yrityssaatavien osalta osapuolten sopimusvapautta. Samalla ne nopeuttaisivat toimintaa varsinkin viestin vastaanottavan asiakkaan puolella, jolle kirjepostin kulku on ollut jatkuvasti epävarmempaa. Sähköinen toimitustapa on lähes aina myös perinteistä kirjepostia ekologisempi vaihtoehto, joten ehdotus on ympäristöä ajatellen kestävämpi.

Erikoiset käytännöt uhkana täysimääräiselle käyttöönotolle

Ehdotuksen hyvästä tavoitteesta huolimatta on sen käytännön toteutuksen osuudessa kehittämisen varaa. Vallitseva digitalisaatiokehitys ja valmisteilla oleva Postilain muutos ovatkin osin ristiriidassa ehdotuksen sisällön kanssa. Esimerkkinä on sähköisten perintäkirjeiden toimittamistapojen sääntely, joka ei ehdotuksessa ole yhdenvertaista kuluttaja- ja yrityssaatavissa. Yhdenvertaisuudelle ei kuitenkaan mielestämme ole estettä, sillä kuluttajat ovat nykypäivänä omaksuneet sähköiset toimitustavat osaksi päivittäistä asiointia ja kuluttajien laskuista jo reilusti yli puolet välitetään nykypäivänä sähköisiin kanaviin. Siksi digitaaliset postilaatikot - kuten muutkin sähköiset välitystavat - tulisi rinnastaa perinteiseen kirjepostiin.

Ehdotuksessa kuluttajalta vaaditaan myös määräaikaista hyväksyntää sähköiselle toimitustavalle. Tämä tarkoittaa, että perintäyhtiön tulisi tietyn määräajan kuluttua hyväksyttää valittu sähköinen toimitustapa kuluttajalla uudelleen. Perintäyhtiöillä ei kuitenkaan ole esimerkiksi sähköisten postilaatikoiden osalta käytettävissä tietoa, jonka kautta hyväksynnän voimassaoloa voisi seurata. Kyseinen lainkohta olisi siis käytännössä hyvin hankala toteuttaa. Sähköisten kanavien käytössä tulisikin mielestämme noudattaa aina asiakkaan toiveen mukaista kanavaa, ilman normaalista poikkeavia hyväksymismenettelyjä.

Seuraavaksi oikeusministeriö laatii mietinnön ja yhdessä annettujen lausuntojen pohjalta hallituksen esityksen, joka valmistuu näillä näkymin vuoden vaihteen jälkeen.

Uudistuksen tarjoama sähköisten jakelukanavien käyttöönoton mahdollisuus on tärkeä ja Intrum toivoo lakimuutoksen mahdollistavan myös sen käytännön toteutuksen siten, että sähköisen jakelukanavan edut voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön - niin perintätoimistojen, toimeksiantajien kuin asiakkaidenkin hyödyksi.

Reetta Lehessaari
Osastopäällikkö, perintäpalvelut

Intrumin jättämä lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelun sivuilta. Intrum on myös mukana Suomen Perimistoimistojen liiton laatimassa lausunnossa, jossa otettiin kantaa useisiin säännöskohtiin.