Muuttuva ja uudistuva perintälaki tulee lisäämään yhdenvertaisuutta - samalla perintä selkeytyy

Koronapandemia on tuonut mukanaan perinnän väliaikaisia lakimuutoksia, joita ollaan jatkamassa ensi vuoden keväälle saakka. Tavoitteena muutoksille on yritysten maksuvaikeuksien syvenemisen ehkäisy. Intrumin osalta lakimuutos on tarkoittanut ja tarkoittaa myös jatkossa mm. perintäprosessien selkeytymistä ja helpottumista. Tällä hetkellä valmistellaan jo muiden kuin kuluttajasaatavien perinnän osalta pysyvää perintälain uudistusta, mikä toisi kaivattua yhdenmukaisuutta ja ennakoitavuutta perinnän toimialalle. Samalla myös valvovan viranomaisen valvontatyö helpottuisi, kun samat säännöt koskisivat kaikkia alan toimijoita. Uudistus on erittäin tarpeellinen ja toivotamme sen omalta osaltamme tervetulleeksi.

Koronapandemian yrityksille aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi on vuoden alusta ollut voimassa väliaikainen perintälaki. Laki toi mukanaan tilapäisiä muutoksia yritysperintään, kuten perintäkulujen ja -toimenpiteiden enimmäismääriä ja aikarajoja sekä trattaperintää koskevia rajoituksia. Lain voimassaoloaika on päättymässä 30.6.2021.

Väliaikainen perintälain muutos saa jatkoa

Vallitseva koronatilanne vaikuttaa edelleen yritysten toimintaan. Siksi oikeusministeriön työryhmä on valmistellut mietinnön väliaikaisen perintälain säännösten voimassaolon jatkamiseksi. Mietinnön keskeisenä tavoitteena on edelleen estää yritysten taloudellisen ahdingon syveneminen koronan vuoksi.

Uusi väliaikainen perintälaki tulee voimaan 1.7.2021 ja on sisällöltään pääosin samanlainen kuin jo voimassa oleva väliaikainen laki. Uusi väliaikainen perintälaki on voimassa 30.4.2022 asti. Ainoastaan tratan käyttöä koskevat rajoitukset ovat voimassa 30.9.2021 asti, minkä jälkeen tratan protestointiaikaa pidennetään väliaikaisesti 10 päivästä 21 päivään. Protestointiaikaa koskeva muutos on voimassa 1.10.2021 - 30.4.2022. Kuluttajaperintää koskevat säännökset pysyvät edelleen ennallaan.

Trattaan liittyvien rajoitusten voimassaolon päättäminen syyskuun 2021 loppuun on perusteltua. Rajoitusten voimassaollessa trattaa voi käyttää vain, jos velallisena on muu kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Lisäksi pienten (liikevaihdoltaan alle 100 000 euron osakeyhtiöiden) ja ensimmäistä tilikauttaan toimivien osakeyhtiöiden osalta tratan julkaiseminen on kiellettyä, mikäli velallinen toimittaa velkojalle asiasta selvityksen ennen tratan protestoimista. Mutta kuten hallituksen esityksessäkin on todettu, mitä kauemmin tratta-rajoitukset ovat voimassa, sitä suuremmaksi kasvaa riski velkojan tekemälle konkurssiuhkaiselle maksukehotukselle ja konkurssihakemukselle. Velallisen kannalta tämä olisi paljon ankarampi vaihtoehto. Tratan protestointiajan pidentäminen 21 päivään on vastaavasti kompromissi, sillä se antaa velalliselle lisäaikaa maksujärjestelyihin.

Lainsäädännön jatkaminen vaikuttaa valitettavasti velkovien yritysten asemaan heikentämällä niiden rahankiertoa ja lisäämällä luottotappioriskiä, sillä asiakkaiden maksuvaikeudet jäävät piiloon.

Pysyvä perintälain uudistaminen tuo selkeyttä perintään

Väliaikaisen perintälain jatkamisella oli myös toinen tavoite: antaa aikaa pysyvän perintälain uudistamiselle. Sen valmistelu on nyt aloitettu ja Oikeusministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan parhaillaan ehdotusta. Työryhmän työn pitäisi valmistua elokuun lopussa ja hallituksen esitystä tullaan käsittelemään eduskunnassa loppuvuodesta.

Ennen väliaikaislakeja ei yrityssaatavista vaadittujen perintäkulujen määriä ole Suomen lainsäädännössä tarkasti määritelty ja perintää valvova viranomainen (Aluehallintovirasto) on itse arvioinut vaadittujen kulujen kohtuullisuutta. Tämä on johtanut siihen, että yksittäisiä tapauksia on viety oikeuden arvioitavaksi.

Perintäkulujen tarkempi sääntely vähentää riitoja perintäkulujen määrästä, mikä on hyvä kaikkien osapuolten kannalta. Asiakas saattaa maksaa velan pääoman kesken perintätoimenpiteiden suoraan velkojalle välttääkseen perintäkulut. Aikaisemmin tällaisessa tilanteessa perintäkulujen määrä oli helppo riitauttaa, kun säännökset olivat tulkinnanvaraiset. Jatkossa tällaisten riitojen määrä oletettavasti vähenee ja maksamattomat perintäkulut voidaan periä tehokkaammin.

Mikäli perintälakiin saadaan voimaan sisällöltään tarkat säännökset myös muiden kuin kuluttajasaatavien osalta, on se kaikkien osapuolien edun mukaista. Se tuo kaivattua selkeyttä toimialalle. Tällöin perinnän harjoittajien toiminta olisi yhdenmukaista sekä ennakoitavaa ja valvovan viranomaisen (Etelä-Suomen Aluehallintovirasto) työ helpottuisi, kun samat säännöt koskisivat kaikkia. Toivotamme pysyvän uudistuksen omalta osaltamme tervetulleeksi.

Venla Yli-Houhala
Intrum Legal Counsel